Viime yö oli ensimmäinen oikeasti kurja. Menin nukkumaan hyvissä ajoin, mutta en saanut unta ennen kuin J tuli töistä. Siinä vaiheessa olisi ollut ihan pakko nukahtaa pikapikaa, mutta sitten teki kroppa tenän. Jo aamulla minulla oli oikealla alaselässä poltteleva kohta mikä oli jatkunut koko päivän. 7 tuntia palavereissa istumista yhdellä tauolla ei tehnyt todellakaan hyvää, ja päiväunia ottaessa turtuivat oikean jalan varpaat (eivät kylläkään ensimmäistä kertaa). Selvää issiaskipua joka jatkuu yhä koneella istuessa ja varpaita tikuttaa. Selkä vaivasi viime yönä, mutta kaiken lisäksi kuumuus hankaloitti nukahtamista ja ensimmäistä kertaa tätä raskautta vasemman käden hermot kipeytyivät ja käsi meni turraksi. Mikään asento ei ollut hyvä ja siinä vaiheessa piti taas nousta vessaan. Aineenvaihdunta on aivan hillitön, parin tunnin välein saa juosta vessassa. Ja tuskinpa nämä selkä ja käsivaivat tässä kevään mittaan ainakaan helpottavat. Viikonlopun hierojakäynti oli melkein yhtä tyhjän kanssa ja seuraava aika on vasta 6 viikon päähän. Liikuntaa olisi pakko lisätä, onneksi nyt näyttää siltä, että myös nämä Kainuun pakkaset ovat hieman hellittäneet ja tänään päästään koiran kanssa metsälenkille pitkästä aikaa. Kunto on mennyt huonoksi ja eiköhän painokin kohta ala nousta jos ei tee päivän aikana muuta kun istuu koneella, sohvalla ja syö vähän väliä pahoinvointiin. Henkisesti pää kestää ainakin tällä hetkellä, ehtona sille tosin on hyvät yöunet ja jos ne loppuvat fyysisiin kipuihin niin sitten alkaa tämä nainen olla taas palasina. 15 viikkoa harjoittelua jäljellä enkä tiedä mistä kerään voimat niihin viikkoihin varsinkin kun nyt on alkanut väsyttää entistä enemmän.

Perjantaina on niskaturvotusultra ja minua pelottaa onko siellä kaikki kunnossa. Vatsa on alkanut nyt hieman tuntua, ei tosin ilveelläkään vielä näy ulkopuolisen silmään ja töissä pidän löysiä neuleita. Kuukauden jos jaksaisi sinnitellä niin sitten olisi viiden päivän loma!

Rv 11+6